By using their social interaction skills, teachers create an autonomous and supportive climate in the classroom. Research, however, is scarce on how teachers can develop these skills despite being emphasised as key tools in modern learning psychology. This intervention study explored the development of teachers social and emotional learning (SEL) skills during Gordon s Teacher Effectiveness Training (TET) (2003). The effects of the TET were examined at various levels of Kirkpatrick and Kirkpatrick (2006), including the effects on participants reactions, knowledge, the application of knowledge and overall well-being. In addition, a new case-based measurement instrument, the dealing with challenging interactions (DCI), was developed. Finally, the sustainability of the studied skills was examined nine months after completing TET. The intervention group consisted of 20 primary school classroom teachers and 23 secondary school subject-matter teachers in Finland. The comparison group comprised 26 subject-matter teachers who did not participate in TET. The data were collected before and after the four-day TET. In addition, data regarding the sustainability of the studied skills were collected and analysed nine months after completing the TET. In Study I, the DCI method was developed to measure the social interaction skills of teachers. The participants are presented with seven scenarios, after which they are asked what they would say or do in that situation. The answers are content analysed. DCI appeared to be a reliable and valid tool. The multi-phase quantitative analyses in Study II showed that teachers benefitted from TET. Among those who participated in TET, both knowledge and the application of knowledge improved significantly. In the comparison group, no differences between the pre- and post-test measurements were found. Study III showed that a qualitative change took place among those teachers participating in TET. Teachers learned to apply the TET skills in their Vaikka Pisa-tutkimukset osoittavat suomalaisen koulun valmentavan oppilaita huippusuorituksiin, koulussamme viihdyt��n huonommin kuin useimmissa muissa Euroopan maissa. Monet oppilaat my�s kokevat, ettei opettaja ole heist� lainkaan kiinnostunut. Opettaja kohtaa ty�ss��n luokassa ja opettajanhuoneessa monenlaisia vuorovaikutushaasteita. P�ivitt�in h�n joutuu tekemisiin jopa satojen lasten tai nuorten kanssa. Koulussa opettaja tekee ty�t� aikuisyhteis�n j�senen�, johon kuuluvat rehtori, toiset opettajat ja muu kouluhenkil�st�. Lis�ksi kodin ja koulun yhteisty� velvoittaa opettajaa pit�m��n yhteytt� my�s oppilaiden vanhempiin. Opettajan kanssa vuorovaikutuksessa olevien joukko on siis m��r�lt��n suuri. Mutta my�s sen laadulla on merkityksens�, sill� ei ole lainkaan yhdentekev�� miten opettaja vuorovaikutuksessa toimii. Kansainv�lisen WHO:n teett�m�n tutkimuksen mukaan yli kaksi kolmannesta oppilaista ilmoittaa, ettei opettaja ole lainkaan kiinnostuneita siit� mit� oppilaille kuuluu. Onko oppilaiden hyvinvointi unohtunut pyritt�ess� kohti Suomen hyvi� Pisa-tuloksia? Toimiva koulu on Thomas Gordonin kehitt�m� kurssi, jolla pyrit��n parantamaan sek� opettajan ja oppilaan mutta my�s opettajan ja vanhempien sek� kouluhenkil�kunnan keskin�ist� vuorovaikutusta. P��m��r�n� on saavuttaa oppimisymp�rist�, jossa voidaan hyvin ja joka on oppimisille suotuisa. Kurssin pituus on 24 tuntia. T�ss� tutkimuksessa opettajien tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittymist� tutkittiin siten, ett� kaksi opettajaryhm�� osallistui Toimiva koulu -kurssille, mink� vaikutuksia tutkittiin palautteen, tiedon, tiedon soveltamisen ja yleisen hyvinvoinnin n�k�kulmasta. Kurssille osallistuneiden taitojen kehittymist� tutkittiin lis�ksi seuraavana lukukautena. Samalla Toimiva koulu -kurssia tarkasteltiin modernin oppimispsykologian n�k�kulmasta. Tutkimuksessa kehitettiin uusi mittausmenetelm� nimelt��n Haasteellisissa tilanteissa toimiminen. Lis�ksi opittujen taitojen pysyvyytt� tutkittiin my�hemmin seur